Keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatauti eli COPD (tulee englannin kielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease) on keuhkojen pitkäaikainen sairaus, jossa ilmaa keuhkoihin kuljettavat keuhkoputket ovat ahtautuneet. Samalla esiintyy yleensä keuhkolaajentumaa ja pitkäaikaista (kroonista) keuhkoputkien tulehdusta. Sairaus ilmenee keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla ja on yleinen: kaikista suomalaisista yli 64-vuotiaista miehistä 12 ja naisista 3 sadasta sairastaa sitä. Tupakoivista yli 64-vuotiasta miehistä enemmän kuin kolmasosalla on keuhkoahtaumatauti.

Sairauden syyt

Keuhkoahtaumataudin miltei ainoa syy on tupakointi. Sairastuneista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on tupakoijia. Ihmisten keuhkojen herkkyys tupakansavulle vaihtelee, minkä vuoksi toiset sairastuvat helpommin. Tupakansavu vaurioittaa ajan mittaan keuhkoputkia, jolloin niissä alkaa pesiä bakteereita. Sairautta edeltää yleensä vuosia jatkunut krooninen (pitkäaikainen) keuhkoputkitulehdus, jossa ilmenee yskää ja limantuloa useiden kuukausien ajan vuodessa tai jatkuvasti. Sairaus kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Oireet

Tavallinen oire on limaneritys keuhkoputkista, kun köhimisen yhteydessä limaa nousee suuhun. Oireen kansanomainen nimitys on tupakkayskä. Toinen oire on hengenahdistus, joka alussa ilmenee vain kovemman rasituksen yhteydessä, esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Vuosien mittaan suorituskyky asteittain heikkenee. Jossain vaiheessa tasamaakävely alkaa aiheuttaa hengenahdistusta, ja pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa jo kotiaskareiden tekeminen aiheuttaa hengenahdistusta.

Itsehoito

Tupakoinnin lopettamisella voidaan vaikuttaa erittäin merkittävästi keuhkoahtaumataudin kulkuun. Sairauden hiljalleen edetessä syntyneet keuhkoputkien rakenteelliset muutokset eivät palaudu, mutta krooninen keuhkoputkitulehdus lievittyy ja taudin eteneminen hidastuu ratkaisevasti. Jos tupakoivan henkilön alkava keuhkoahtaumatauti todetaan hänen ollessaan 45-vuotias ja tupakointi jatkuu, seurauksena on voimakas toimintakyvyn lasku (invaliditeetti) keskimäärin 65-vuotiana. Jos henkilö lopettaa tupakoinnin 45 vuoden iässä, invaliditeetilta säästytään kokonaan eliniän kuluessa.

Säännöllinen liikunta lievittää oireita, sillä se vahvistaa hengityslihaksia, helpottaa liman irtoamista ja tehostaa hengitystoimintaa. Jos ylipanoa on huomattavasti, laihduttamisella voidaan vähentää hengenahdistusta.

Hoito

Keuhkoahtaumatauti tulisi todeta ajoissa eikä vasta silloin, kun suorituskyky on jo selvästi alentunut. Taudin diagnoosi voidaan tehdä jo alkuvaiheessa keuhkojen toimintatutkimuksella, jossa keuhkojen sekuntitilavuus parhaiten kertoo tilanteen. Lääkehoito ei tehoa keuhkoahtaumataudissa yhtä hyvin kuin astmassa, mutta lievitystä oireisiin ne tuovat. Käytössä on eri lääkeryhmien lääkkeitä, jotka annostellaan inhalaationa suoraan keuhkoputkiin tai tabletteina.

Keuhkoahtaumataudin ehkäisy

Keuhkoahataumatauti kuuluu sairauksiin, jonka ilmaantuminen voidaan kokonaan estää välttämällä tupakointia tai lopettamalla se ennen 30 - 40 vuoden ikää.